Pienet söpöt maasta kurkkaajat, isot odottavat vuoroaan

Kuvia viime sunnuntaiaamulta:

Jotenkin tuntuisi että niitä lumikelloja tuli laitettua vähän enemmän. Ehkä hän on aikainen lintu ja kaverit tulevat perässä.

Olen istuttanut osan lokakuussa ja osan vasta marraskuussa, viimeisimmä joulukuussa. Myöhäisempien juurtuminen saattoi jäädä lyhyeksi. Ne voivat toki vielä kasvaa, myöhässä vaan. Toisaalta mistäs tiedän kuka näitä on lehtikasojen alla rauhassa puputtanut.

Tässä on jo meininkiä. Laitoin syksyllä isosta multakuormasta (10 kuutiota) osan suoraan kukkapenkkeihin, multa on aika nätin näköistä. Vähän harasin lumien sulettua, voipi olla että joku sipuli kääntyi siinä tohinassa alassuin.

Ajuruohot eli timjamit, uusi bellispata ja jouluruusut (ostin toisen messuilta) saivat sisäpaikan ikkunalta. Luulisi olevan niille aivan sopiva, laitoin patterit todella pienelle, sisällä ei varmasti kovin ihmeellisiin lukemiin päästä. Loput timjamin siemenet päätin kuitenkin esikasvattaa sisällä, tullee varmemmin jotain istutettavaa. 

Viikonlopuksi tilasin neljän tonnin kivituhkakuorman. Olisi kiva kun voisi vapaasti tilailla asennushiekkaa, laattoja ja vaikka mitä, mutta me mennään teeseitse ja mahdollisimman halvalla -linjalla. Suodatinkangas pääsee saven päälle kulkuväylille, talon edustalle sekä ainakin osaan parkkipaikasta, siihen ehkä tarvitaan krouvimpaakin sepeliä lisäksi.

Kivituhka on mun mielestä aika hyvä kompromissi, näyttää siistiltä, sopii vanhaankin, ja vaikka kulkeutuu sisään, voi jalat myös pyyhkiä/jättää kengät ulkoeteiseen. Ajan kanssa painuu aika tiukkaan, ja ainakaan viimekesäisistä kivituhkapoluista ei minulla ole pahaa sanottavaa.

Haaveilen jonkunlaisesta päällystetystä patiosta, mutta ennenkuin se toteutuu, ajattelin raahata ajan kanssa harmaantuneet parverkelaatat ihan vaan kivituhkan päälle laitettavaksi, kerran vielä palvelemaan pöytäryhmän alla. Lapiohommia luvassa!