Satokirjanpitoa, osa 3.

Puolitoista viikkoa sitten keräsin paljon vihreää. Osa syötiin heti, ja osan päätin kuivata kotona pelleillä.

Tillin kukintoja ajattelin kuivattaa ja tehdä sitten tillillä maustettua öljyä.

Raa'at tomaatit keräsin kypsymään.

Valtavan kasan lehtikaalia pilkoin pellille.

Samoin mintut.

Ja loput tillit.

Ja kauhealla vaivalla silppusin satsin yrttimixiä. Ja miten kävi?

Vain jättimuovikassillinen timjamia selvisi, tein näteistä nipuista uudet verhot.

Ja loput kaikki menivät pahaksi. Osittain joku pelti onnistui, osittain joko väri lähti kokonaan tai lehdet tummuivat. Siitä harmistuneena nakkasin kaiken roskiin ja hiukan voivottelin.

Ja sitten mies (sienikärpäsen purema) osti kuivurin, ja keräsi kahdessa päivässä niin mahtavat sienisaaliit ettei enää harmitakaan. Jatkossa meillä kuivataan siis näin!

Satokirjanpitoa, osa 2.

Aivan älyttömän kiireisen ja työntäyteisen viikonlopun aikana piipahdin tietysti kasvimaalle katsomaan ketkä haluaisivat tällä kertaa mukaan matkaan. Ryhmäkuvassa hieno poseeraus.

Iloitsen valkosipuleista, itse kasvatetut ovat vaan niiin hyviä. Ja onhan se ihmeellistä että ne ovat lokakuusta asti kynsiään kasvatelleet. Vähän pieniksi jäivät minusta kuitenkin, ja noin 15 kappaletta keräsin. Muutaman annoin naapureille. Näitä pitää laittaa pitkä rivi tänä vuonna!

Punajuuria kilon verran.

Punaista pottua jonka nimi on nyt unohduksissa. Tätä jäi vielä kolmannes penkkiin.

Maistiaiseksi kolme isointa porkkanaa. Sen siitä saa kun unohtaa harventaa ajoissa. Saavat kasvaa kokoa vielä maassa. Kurkkuja tulee pari kerrallaan, saa nähdä riittääkö lämpö kasvattamaan vielä kaksi.

Jätin kaksi viikkoa sitten pienet kesäkurpitsat kasvattamaan kokoaan. Sen ne todella tekivät!

Yhtä tärkeää kuin minulle nämä omat vihannekset, on puolisolle kantarellipaikat, niitä ei voinut jättää kiertämättä! Näin on kyykkijän, kitkijän ja kuokkijan palkka lunastettu!