lauantai 24. lokakuuta 2015

Kyl mää niin ilostuin

Tästä löydöstä. Mulla on ollut pitkään yksi pariton komea teekuppi jossa on pieni lohkeamakin. Mun mielestä sen on todella kaunis, eikä samanlaista ole tullut vastaan. No, kuljeskelin Ateenan antiikkikujilla, ja kas! mitä tuli vastaan. Ja kolmin kappalein!
















Tämän astiakaapin sain ystävän äidiltä. Kun olimme lapsia, korkeisiin hyllyväleihin mahtui ihana barbien koti. Alalaidassa on hennot lyijykynäpiirrokset, kenties tarkoitus on ollut maalata ne. Olen kahden vaiheilla, tekisi mieli jättää noin.


torstai 22. lokakuuta 2015

Veto veks

Mies meni mökille jo tänään. Kolme patteria on ollut kaksi viikkoa keskenään aivan pienellä, ja lämpö sisällä 14 astetta. Ulkona keskimäärin muutama aste. En osaa sanoa kuinka lämmintä kuuluisi olla, mutta tilkitseminen jatkukoon. Nyt on hakusessa eteiseen sopiva raskas ja tiivis oviverho. Törmäsin myös hauskaan esineeseen nimeltä ovimato. Jossain ohjeessa neuvottiin täyttämään sukkahousun tuplalahje ryyneillä, hiekalla tai riisillä. Ja sitten päällystää kankaalla ja pitää ovenraon edessä. Voisikohan vaikka lyijynauhan tai vastaavan painon, miksei vaikka kivien päälle rullata tiukkaan kangasta ja sitoa pellavanarulla kuin makkaran? Mutta entä kun poistuu talosta, miten sen makkaran saa asetettua paikalleen? Hmm, mietin aikani kuluksi.

Sain valmiiksi pitkän ja kapean peiton/istuinalusen jota olen silloin tällöin tikannut. Toinen puoli huovutettua villalevyä, toinen ohutta villakangasta. Kerrokset yhteen ihan vaan etupistoilla. Keväällä aloittamani villapeitto on edelleen vaiheessa, nyt tosin jo käytettävässä sellaisessa. Kenties se valmistuu talven aikana. Haaveilen lampaankarvatöppösistä ja keräilen vaaleita villapeittoja ja villamattoja. Pienikin määrä tekokuituja pilaa koko jutun. Ja väärä väri tietenkin. Vaativaksi on touhu käynyt.




sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Talviaika alkoi

Nyt oli aika aloittaa talvivarustelu, kun se viikon verran kolkutteli jo ovella. Aiomme käydä mökillä niin kauan kuin mahdollista, mielellään läpi vuoden. On siis aika seurailla esimerkiksi lämpömittareita. En ole koskaan ollut vähääkään tilastoihminen, mutta nyt kummasti kiinnostaa mm. sää ja sisäilma. Tässä siis tilastostartti. Tullessa ulkona muutama pakkasaste, sisällä +10c, kolme patteria min 2 asetuksella. Pe illalla jo 17, lähtiessä 20c.



Olen aika ajoin ajatellut hiiriä. En ole tavannut papanaakaan, mutta nyt kai ne tulisivat taloon jos meinaavat. En tee asiaa niille yhtään helpommaksi, vaan siivosin ja tilkitsin entisestään. Keittiön kaapit ja joka nurkka kuntoon. Petivaatteet saivat vielä jäädä sänkyihin. Kaamea ajatus että peiton alta löytyisi vieraita.

Nyt sain pestyksi ja tiivistettyä kolme ikkunaa. Kahteen tuplat takaisin ja väleihin kaikenlaista. Olin aikeissa ostaa pellavarivettä, mutta sitä nyt ei sitten ollutkaan. Ei kai ollut välttämättä 70v sittenkään. Väleihin meni pellava- ja villakangassuikaleita ja juuttilankaa kapeisiin kohtiin työvälineinä voiveitsi ja sukkapuikko. Lisäksi muutama lattialautarivi sai väleihinsä aivinapellavalankaa. Oikein pörröistä ja tikkuista ja paksua.

Helppo mutta työläs homma. Vanhat liimat ja möhnät osoittautuivat sitkeiksi, ja pokat jäivät vähän suhruisiksi. Se ei nyt haittaa, tarkoitus olisi ensi kesänä avata kaikki kunnolla. Pesun jälkeen tilkitseminen ja liimapaperia päälle. Ei ollut liimapaperiakaan, mutta oli akvarellinauhaa. Sitä, millä märkä paperi pingotetaan alustaan. Se kelpasi mainiosti, en usko että on juurikaan eroa näillä kahdella tuotteella.







Ja sitten vielä, tuntui että oli viimeinen hetki nuijia maahan satakunta sipulia. Ei kyllä mennyt aivan niin syvälle kun olisi pitänyt, toivottavasti kukkia nähdään kuitenkin jokunen keväällä. Kuorin talvivalkosipulit kuivumaan, parin viikon päästä on niiden aika. Kaunis vaahteramatto sai mennä verkkokompostiin, sain pojan avuksi karkkipalkalla, ja yhteisellä Timanttikyttä -elokuvaillalla kera kuuman kaakaon.









maanantai 5. lokakuuta 2015

Viimeiset sadon rippeet

ajattelin tehdä vielä yhden ihanan keiton oman maan sadosta, josta loput pelastin pakkasten alta, ja luulin sen olevan maukasta. Väärin. Ei mennyt nappiin, ensi vuonna uudestaan. Jälkeen -kuvaakaan ei voi laittaa kun rumaakin siitä tuli.


Onneksi huomiselle jäi lehtikaali-pinaattikeittoainekset ja pinaatin siemenkotia? jotka koitan kuivattaa ja katsoa mitä niistä tulee.

lauantai 3. lokakuuta 2015

Deluxe vuorokausi

on sellainen kun sen saa viettää parhaassa seurassa kiireettä. Kuvat auttakoon tallentamaan oloni, joka nyt, yksin mökille jäätyäni on suorastaan haikea.





Alan pitämään näistä kasakattauksista. Oli se sitten tiskivuori tai kuvan mahtibrunssi, muistan sen avulla hetken ja sen mitä silloin tapahtui.