sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Hei kaunokainen!


31.5.2015
Ennen mullanhakua ja kylvöjä pakollinen tilusfiilistely. Ja ah, mitkä ihanuuden minua tervehtivät!







Torstaina luulisi että nämä olisi jo purskahtaneet!



Kriikuna mokoma oli jo mennyt kukkimaan! Ihan viimeisiä kukkia tämä...






lauantai 30. toukokuuta 2015

Pakolliset alta pois

Auto lastattiin mm. taimilla, ihmisillä, koiralla, kalastustarvikkeilla sekä kompostoivalla kuivakäymälällä, ja ihme kyllä mahduttiin!

Vessa ostettiin sokkona, arvioiden sen mallinsa pienuuden puolesta sopivan. Biolan easylett oli ainoa mahdollinen, paree sopia, ajattelin. Ja kyllä me se saatiin paikalleen tungettua, sillä seurauksella, että koko selkä on totaalisen jumissa. On kuitenkin mainitsemisen arvoinen juttu, kun tuo kapistus tekee siitä itsestään jo aika hyvin multaa, toki jälkikompostointi tarvitaan.










Aloitimme kompostin siirtämisellä huussin kulmalle, Globe kompostista tulee nyt pskamaapallo. Sitten se kivoin homma, ja kun tyhjennys oli suoritettu, alkoi uuden sovitteluyritykset. Kolme valtavaa kiveä oli maassa juuri muutaman sentin liian korkealla, ja monta tuntia riehuttiin niitä veke, ja saatiinkin, vähintäänkin kieritettyä sen verran että korkeus madaltui. Rakenteita ei tarvinnut purkaa ja lopputulos on erittäin hyvä mutta ei ihan täydellinen. Kuitenkin muutamaa senttiä vinossa täydellisestä tähtäyksestä voi pitää vain pienenä kauneusvirheenä, ja nyt on käyttömukavuus oikein hyvä!

Nyt lisää aamukahvia ja tänään ihanan kimppuun, maahommia luvassa!

torstai 21. toukokuuta 2015

Annalassa oli taimia...

21.5. 2015


Ajattelin, että jos maahumalat muuttavat perennapenkistä uuteen paikkaan, ja muutamat rikkakasvit saavat potkut, niin ei kai kannata mustia laikkuja jättää...lähellä sulkemisaikaa sain kivoja aleja, vaikka piti ihan maltilla vaan...



Bellis, Illakko, Tulikellukka, Esikko, Rohtosuopayrtti, Pisamakello, Syysleimu, mansikkaa ja työkaverilta mäkimeirami ja piparminttu. Kun meinaa lähteä lapasesta, niin lähteköön kunnolla!


tiistai 19. toukokuuta 2015

Perenna paratkoon!


1. Jalopähkämö; "Komea vanhanajan perenna.Jalopähkämö on huomiota herättävä, komea vanhan ajan perenna, joka viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla. Jalopähkämö kukkii kesä-heinäkuussa purppuranpunaisin, suurin kukinnoin. Lehdet pysyvät koko kesän vihreinä, jopa kukinnan jälkeenkin. Kasvukorkeus on n. 40-50 cm ja talvenkestoltaan se on erittäin kestävä. " (Viherpeukalot.fi)


2. Rikkaruoho, mutta toistaiseksi nimetön ja aika nätti. Hasua jos pitää repiä pois...Se onkin maahumala! Väärässä paikassa huono, puskien alla hyvä maanpeitekasvi. Minäpäs viikonloppuna kantelen noita sitten syreenien alle.


3. Vihreä maahumala, 4.Nauhus, ilmeisesti Kallionauhus?

"Loppukesän komeimpia perennoja. Kallionauhus on edustava omassa ryhmässään tai suuremmissa perennaryhmissä. Mainioita naapurikasveja ovat mm. koristeheinät, värimintut ja kuunliljat. Myös lehti- ja kukkavarret ovat puvaiset. Kullankeltaiset kukat nousevat lehditön ylle" (viherpeukalo.fi)



5. ja 6.. Alin vuohenputkea? Pois tai salaattiin. Ylempi leimu?


7. Ukonhattu;
"Ukonhattu eli aitoukonhattu on monivuotinen leinikkikasvi. Sen lähisukulainen lehtoukonhattu kasvaa villinä, mutta hyvin harvinaisena Etelä-Suomen lehdoissa. Nimensä kasvi on saanut suurien kukkien ylimpien terälehtien hattumaisesta muodosta." (Wikipedia

Kääk, onko näin?;

Ukonhattu, Aconitum napellus
Kreikkalainen myytti kertoo ukonhatun saaneen alkunsa kolmipäisen Kerberoksen suunpielistä valuneesta vaahdosta Herkuleksen nostaessa häntä maan alta. Ukonhattu on kaikista maagisista yrteistä epäilemättä vaarallisin. Monet metsästyskulttuurit ympäri maailmaa ovat käyttäneet akonitiinia nuolimyrkkynä, ja on ilmeistä että akonitiini tunnettiin myrkkynä jo kivikaudella.
Plinius kertoo että roomalainen Siniparta, Calpurnius Bestia, murhasi vaimon toisensa jälkeen voitelemalla näiden sukupuolielimiin akonitiinia. Akonitiini on edesauttanut päiviltä mm. Klaudiuksen ja Paavi Adrian VI:n. Akonitiini ja lemmonmarja kuuluivat noitien lentosalvoihin. Suomessa ukonhatulla on useita kuvaavia nimiä kuten myrskylakki, papinlakki, pukinsurma, pirunpippuri ja Venuksen vaunut.
Akonitiinia käytetään sydämen stimulanttina homeopatiassa. Aconitum D-4 on erinomainen lääke tulehduksiin. Tappava annos tuoretta juurta 4 g, kuivattua juurta 1-3 g. Vastalääkettä ei ole.

Mähän revin ton veke!
(19.5.2016 Muoks muoks: Jalokiurunkannushan tämä. Lisää tontilla kasvavaa kasvustoa on esitelty sivulla mitä meillä kasvaa.)


8. Ei mikään?:)

9. Ei tietoa.


10. Metsämansikka/Ukkomansikka. Ukkomansikka on huijari kun ei kasvata marjoja. Voisiko siihen hommata akkoja viereen?;

"Suomessa ukkomansikkaa on tavattu luonnonvaraisena Etelä-Lapin korkeudelle asti. Eteläisimmässä osassa maata se on melko yleinen tai yleinen, erityisesti Varsinais-Suomi–Uusimaa–Etelä-Karjala -vyöhykkeellä ja Etelä-Hämeessä. Se on suurimmaksi osaksi vakiintunut tulokaskasvi levinneisyysalueellaan. Ukkomansikka on Suomessa vanha marjakasvi, jota on viljelty ennen amerikkalaisperäistä risteymämansikkaa puutarhamansikkaa (Fragaria x ananassa). Ukkomansikka kasvaa viljelyjäänteenä tai -karkulaisena vanhoilla pihoilla, puutarhoissa, puistoissa ja asutuksen lähimetsissä." (wikipedia)

Tunnistustiedoista, kiitos Kati! Itselläni 0/10 oikein!Paljon luvassa kasvivisailua, jatko-osia luvassa siis. Jos aloittaisi sellaisen puukynin väritetyn pihapiirroksen johon nämä merkkaisi? Tai leikkaa-liimaa kollaasin.

Muutto!

18.5.2015
Ensimmäinen pitkä viikonloppu Tuomelassa on takana. Saatiin paljon aikaiseksi, lähinnä siivottiin, puuhattiin ja puunattiin. Aluksi seiniä taputtelee epäuskoisena, sitten jo tutummin, ja lopuksi hyväksyen, näin mennään, näillä mennään!

Jokainen  nurkka piti tervehtiä, jokainen pihan kulma haravoida. Tai melkein, voimat loppui ennen. Mutta hieno tuli!

Perjantaita taas hartaasti odottaen!











torstai 14. toukokuuta 2015

Karhuperhe

Isäkarhu, äitikarhu ja lapsikarhu muuttivat uudelle kesämökille. He kantoivat tavaransa sisälle eivätkä välittäneet vesisateesta. He saunoivat ja nukkuivat makeasti. Kun he heräsivät uuteen päivään he tutkivat joka kolkan, kurkkivat ja kaivelivat. Kun tuli nälkä, he söivät, vaikkei vielä ollut pöytääkään. Lamppu, kolme tuolia, lautasta ja lasia riittivät hyvin. 

Vielä olemme uteliaita vieraita uudessa paikassa. Vimmainen pesänrakennus jatkuu koko ihanan pitkän viikonlopun!


tiistai 12. toukokuuta 2015

Se toinen tarina.

12.5. 2015

Mitä valikoituu kerrottavaksi päivästä? Millaisen muiston haluaa tallettaa?  Tunne on tosi ja täysi, mutta sen rakentumiseen tarvitaan myös käsittämättömiä, älyttömiä, raivostuttavia ja niin edelleen -hetkiä.

Esimerkkinä se, kun ekana mökkisiivouspäivänä koira säikähtää, itse kaadun en koiran päälle vaan pää edellä kuistin karmiin. Päätä kuumottaa ja jomottaa ja mielessä käy esimerkiksi se, osaisiko lapsi soittaa apua jos sitä tarvittaisiin, muistaisiko uutta osoitetta. Sitten houkutellaan koiraa takaisin hyvä hetki, jonka jälkeen polvet märkinä jatkui lattian kuuraus juuriharjalla. Ja melkein eniten harmittaa se että siivousvimma keskeytyi.

Ehkä se, että kaunis kuva auttaa muistamaan kaiken siihen liittyvän, tekee muistosta todemman. Kunkin kuvan avulla muistan ja talletan, muistin varaan ei parane haaveiluaan jättää. Se on aika kiva se. Tästä remontti/pakkaus hulinasta kaupunkikodissa en kuitenkaan halua tallettaa yhtään mitään, olisipa jo huomisilta.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Lähtökuopissa, osa kaksi

10.5.2015

Eilen sain mukavan viestin jota seurasi varaslähtö Tuomelaan. Aamupalaa en saanut sänkyyn, mutta sen sijaan sitäkin paremman lahjan;

Purkkihernarilounaan, 


ja itse paketin!


E sanoi ettei vie pois mitään mitä ei ole itse taloon tuonut, joten arvatenkin oikeanpuoleinen kaffekuppi on hetken asunut talossa. Vasemmalla ilmaistorituomisia Kierrätyskeskuksesta. Näillä pääsemme alkuun, kaksi kahvinjuojaa.


Kolmen tunnin kaappi/lattiakuurauksen jälkeen kaffen sijaan olisi kyllä maistunut huussimainoksen tähtiolut. Hyvä päivä, pian taas!



sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Lähtökuopissa!

3.5.2015
Jos tätä kahden kuukauden odottelua ei olisi ollut, en ehkä? olisi seonnut näin perusteellisesti. En tavallisesti silitä mitään, eikä monikaan asia ole niin justiinsa, mutta nyt kun tätä muuttoa voi tehdä hiljaa nautiskellen, on lopputulema tätä nyt sitten.


Ajattelin josko joka huoneessa kynttilälle olisi mahdollisimman turvallinen lyhty, ettei koko ajan tarvitsisi vahtia tulta. Aarrelampun kiillotin vehnäjauho-suola-sitruuna-seoksella ja vaihdoin sähköosat uusiin.


Mahdollisia hiirivieraita ajatellen kaiken on syytä olla lasipurkeissa. Etiketit ihan tavallisia valkoisia tarroja joita patinoin teepusseilla maalaamalla, paperiteipillä kuvioiden sekä kalligrafiatussilla nimikoiden.



Pellavaisia laudeliinoja, ensimmäisiä löylyjä odotellen! Pakkailen kaikki tavarat omiksi paketeikseen käyttötarkoituksen tai paikan mukaan. Sitten voi muuttopakusta suoraan kantaa sinne minne tarvis.