torstai 20. huhtikuuta 2017

Uuden maton ensipyörähdys

360 astetta, ympäri ämpäri kuvattuna ja vielä päälle zoomattuna. Ihan vähän olen haaveillut Kelim matosta jo monta vuotta. Aina joku on ollut värityksessä vialla, sitä justiinsa oikeaa ei ole löytynyt. Tämä on semiantiikkia, n. 70-vuotias ja kotoisin Antiokiasta. Sovitaan nyt sitten että vanhan rouvan eksoottinen tuliainen kaukomailta...

On vähän tårta på tårta kuosien ja murrettujen roosien kanssa, mutta ehkä vähän "salimaisempaa" tunnelmaa toi tullessaan tämä ohut mutta lämmin, ihanainen villamatto.






tiistai 18. huhtikuuta 2017

Huvila, heh!

Ai kun osasi tämä peltiseppä vetää oikeasta narusta, tai sitten nauratti itseäänkin. Laskun erittelyssä luki "Huvilan sadevesikouru asennettuna". Huvila! Räkäti räk kun nauratti. Ja kun noin kauniisti Tuomelan rouvaa puhutellaan niin varmasti asioidaan samassa puodissa uudelleen.


Tässä vielä hurmaavan huvilamme paraatiovi..


Pääsiäinen oli oikein tasapainoinen. Pitkiä unia, hikihommia pihassa ja muutama Mignon -muna.



Tuon nykyisen kasvilootan takana on uuden kasvihuoneen paikka. Sen verran kävin aluetta lapiolla läpi ettei mahdottomia kiviä juuri löytynyt, ja ainakin sen parikymmentä senttiä vähintään saisi perustuksille. Se on aika vähän, mutta jos siellä joku iso kallio on alla niin sepä ei paljoa pakkasilla tutise. Hyvä asia taitaa tuo korkea sijainti ollakin, maa oli siellä jo kokonaan sulaa. Ruusuja katkoin ja kaivoin alueelta aika monta, ikävästi menee piikit hanskojenkin läpi ja ihon alle. Hitaasti mutta varmasti edetään.




maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kun mopo karkasi käsistä puutarhamessuilla...

Kun maksaa lipun ja parkin (koska olettaa tarvitsevansa autoa ostoksia varten) niin on hyvä kysymys säästääkö missään messutarjouksissa penniäkään. Mutta hyvää keväthuuman hoitoa se oli.
Ja; löytyi monivuotisia taimia, osa oli ollut ulkona ja lupaili että ulos voi heti laittaakin ja pari jäi sisätiloihin odottamaan vuoroaan.

Bokashirouhetta, kasvihuoneen automaattiavaajat sekä kastelujärjestelmä lähti matkaan. Ja kröhöm, matto. Aivan ihana sellainen. Mutta siitä myöhemmin.

Punaiset Jupiterinkukat, Isotähtiputket ja Tarhakylmänkukat odottelevat pari viikkoa vielä sisällä.



Maahan asti uskalsin laittaa ulkona olleet Kivikkotörmänkukat ja Kaksi Palavaarakkautta. Riskillä kyllä, vaikka myyjä vakuutteli että ehdottomasti voi jo istuttaa ulkona talvehtineet, sillä yöpakkasia on tulossa. Saavat parin yön kunnon karaisun ja sitten viikonloppuna lupaan harsoa päälle.


Messuosastot ei välttämättä minua niin erityisesti puhutelleet kuviksi asti, tämä asetelma oli herkullisin.





sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Uusi rännikouru - tadaa!

Uusi ränni edestä ja takaa, sanoisin että hyvin istuu ja makaa!





Olenpas tyytyväinen!

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Rännit etänä


Tästä kuvasta tuumasin että aika suora näyttäisi olevan kun peruutin naapurin pihaan kuvaamaan. Kuulemma mitattuna kaatoa on ihan luonnostaan 5cm oikeaan suuntaan eli kuvassa vasempaan. Laittoivat 7cm yhteensä.

Niin. Rännejä ei siis kadun puolella ole ollut 116 vuoteen. Nyt se on kuitenkin ollut to do listalla kolme vuotta ja nyt pistin töpinäksi. On googleteltu sinkki* ja ränni* ja vesikouru ja perinteinen* sanahauin. On selvitelty mikä on paras vaihtoehti ja mitä maksaa ja mistä tilata.

Välillä haaveilin ihan valkoiseksi maalatuista puisista ränneistäkin.

Se oli selvää alusta asti, ettei rännit voi olla muovia eikä oikein minkään väriset, eikä tietenkään kantikkaat. Ja ei kai syöksyputkeakaan tarvita, mieluummin ketju jota pitkin valua ojaan. Ja puolipyöreää ja nättiä tietysti. Sellaista kun olisi ennenkin laitettu.

No. Helmikuussa tuli yksi tarjous perinteisiä valmistavalta firmalta, kilometrikuluineen tuntui vähän suolaiselta. Sitten kävin läi paikallisen kierrätysryhmän suosituksia (niistä voi hakea vaikka millä aiheella) ja olihan rännejä käsitelty ennenkin. Vahvimman suosituksen sai paikallinen peltiliike.

Noin kuuteen firmaan ehdin soittamaan ja osa sanoi että sinkittyä käsittelemätöntä kourua ei saisi enää tehdä, ja suurin osa sanoi ettei kukaan halua tehdä kun koneet menevät siitä tukkoon. Tämä paikallinenkin tiesi yhden paikan jossa suostutaan ja haki kourut sieltä.

Ehdotin että kadun puolen ränni laiteaan oikealta piharakennuksen puolelta umpinaiseksi, ja vasemmalle saisi jatkua vähän pidempään kallistuen muutaman asteen maata kohti jotta kaato varmistuu. Ja reunaan metallikettinki ohjaamaan vesiä siihen ainoaan ojaan joka heinän keskeltä on havaittavissa.

Sovittiin puhelimitse että saa käydä paikan päällä mittailemassa ja kun arvio oli tehty, annoin luvan jatkaa. Kun soitin kaksi päivää myöhemmin sanottiin että juu, kiinni on, eilen käytiin, kaikki kunnossa. Vähän hankala oli kuulemma mutkitella meidän onnettoman risuomenapuun kanssa ja että ylimenevä osuus jäi vähän lyhemmäksi. Ja sen verran kyselin että vaikuttiko kaikki olevan kunnossa niin juu kyllä, otsalauta oli aivan tervettä puuta, tosin vain jotenkin ylhäältä kiinni, mitä en ymmärtänyt. Saa siis nähdä tippuvatko rännin mukana alas ensi talvena.

Se nyt ehkä ihan vähän naurattaa etten ole nähnyt vilaustakaan asentajista saatika valmiista rännistä. Nyt on mitä odottaa kun paikalle taas pääsen!
Nämä kuvat on otettu 27.12. noin puoli kolme iltapäivällä. Ai kauhea miten pimeää!



Vähän helmat liekottavat. Nyt kun ulkolaudoituksen alaosa kuivuu kesän ajan kurkataan missä kunnossa hameen alla ollaankaan.