tiistai 10. heinäkuuta 2018

Välipohjan aarre

Kun hankimme talon, kävimme toki vintillä, pariinkin kertaan katsomassa että kaikki on suunnilleen kunnossa. Sitten asia jäi kun ei ollut kunnollisia tikkaita, ja nyt kun on, menin vähän tarkemmin tutkimaan. E on lisännyt ekovillaa ja kutteripurua, tehnyt "sivuille" korotukset vai miten sitä nyt kutsutaan. Slammannut toisen piipun, toisen tehnyt kokonaan uusiksi ja hoitanut tarvittavat paloeristeet kuntoon.

Tutkin kattoa läpi vuotojen varalta. Takan sivussa on kohta jossa näyttäisi jotain uutta valumaa olevan, mutten löytänyt merkkejä vuodoista.

Millin rako jos on tullutkin niin pitää toistaiseksi luottaa siihen että rakenteet kuivuvat kanssa jos jotain valuisi kun "vääriä" materiaaleja ei ole. Toisen piipun kohdalla oli vanhoja tulipalon jälkiä ruodelaudoissa. Keittiön hirrethän on noki mustannut, ehkä saman tulipalon jälkiä!

En ollut koskaan kävellyt vintillä puoliväliä peremmälle, ja oi kun hauskaa kun sieltä jotain löytyikin!
Ensin kiinnitin huomiota kuin hapertuneisiin kukkakimppuihin, jotka mitä ilmeisimmin ovat vintille kuivumaan tuotuja saunavihtoja. Sopivat koukutkin niille löytyi. Varmasti vinttiä on käytetty varastona, sinnehän on eteisestä käynti kattoluukun kautta. Nyt täytyy kavuta ulkokautta kun luukun päällä makaa purut.





Sitten löytyi verhon riekaletta, sanomalehtiä, ja pärekori jossa pulloja. Otin sivuun ne jotka ajattelin kiikuttaa alas, lähinnä ne pullot joissa oli etiketit tallella sekä mahdollisimman kokonaiset sanomalehdet.



Vielä yksi pullo löytyi piippuun nojaamasta.




Mikä mainio aarre! Vanhoja mehupulloja lähialueiden tehtailta. Kuinkas ne sinne vintille on unohtunutkaan. Nyt ne jatkavat päivystämistään keittiön ikkuinoiden välissä.