Monesti on tehnyt mieli kurkata tiskikaapin taakse, mutta enpäs ole sitä tehnyt. Aina kun avaan uuden kolon päivänvalolle, jännittää mitä on vastassa. Joku omituinen rakenneratkaisu, jotain huolestuttavaa (vanhaa taloa opiskelevalle riittää murehdittavaa), mutta nätiltähän siellä näytti. Paneelista kaapin takana näkee kuinka öljymaali kellertyy piilossa. Jos kaappi ei olisi edessä, paneelit vaalenisivat samansävyiseksi yläosan kanssa.
Täällä siivoaminen on näin niinkuin päällepäin melkein hullunhommaa, alkuperäiset sammaltiivisteet seinissä ropisee minkä kerkeävät, kaikki pinnat on kuluneita ja vähän sinnepäin, vatupassia ei sisään uskalla tuodakaan jne. Mutta jos tuoksun voisi taltioida, oikein kuuma mäntysuopaluuttupesu ja naapurin synttärilahjamatto pirttiin. Otin suuren osan mattoja pois, lisäillään niitä sitten kun taas viluttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti