Toistaiseksi viimeinen helteinen ilta. Ihmeellinen toukokuu kasvatti kaiken kukkaansa. Vain myöhäisilta erotti kesäkuun alun heinäkuusta. Teimme veneretken, löysimme uuden retkipaikan saaresta, ja ratkaisimme tyhjän multakohdan ongelman istuttamalla siihen perunaa. Vaikka se onkin lähimpänä tietä.
Viime kesänä Suomentatar kukki heinäkuussa. Karviaisia poimin elokuussa, nyt on selvät raakileet kaikissa marjapensaissa. Vadelman kukatkin on nupussa. Juhannusruusu tuoksuu kilpaa Syreenin kanssa. Sen kun saisi pulloon talletettua.
Juhannusruusuja jäi monta puskaa piharemontin kynsistä, jäljellä olevat kiertävät Tuomelan rouvan helmoissa. Joka paikka kasvaa niin kilpaa etten ehdi kaikkia tervehtiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti