tiistai 10. toukokuuta 2016

Tulisijat & herra ja rouva naakka

Talonhan pelasti vielä käyttökuntoon edellinen omistaja. Piiput on slammattu (en vieläkään ole ihan varma mitä se tarkoittaa) eli vintin läpi menevä osuus on kunnossa, "slammattu ja villoitettu". Makuuhuoneen porinmatin yläosa on uusittu piippua myöden, siihen yhdistyy keittiön puuhella. Palotarkastaja on käynyt silloin kaiken katsastamassa.

Kaikissa muureissa ja kaikissa rappauksissa on halkeamia. Aivan varma en ole siitä mikä on uutta ja mikä vanhaa. Jossain neuvottiin liisteröimään paperi halkeaman päälle, jolloin nopeasti ilmenee jos pahenee.


Tämä olohuoneen varaava takka on kyllä ikiaikainen. Siinä on poskikanavat, ja kyllä se jonkun verran varaa, ehkä teho heikentynyt parhaista päivistä. Luukku on uusittu. Täytyy ottaa selvää, voisiko tuota pintaa vaan ehostaa esim. kalkkimaalilla, vai tuleeko rappaus aina poistaa kokonaan?


Tämä pippurinen porinmatti lämmittää nopeasti makkarin unikuntoon. Ei toki varaa, mutta on parilla pesällisellä jo aika hyvän lämmön antanut. (emme polta uuneja, paitsi takkaa, luukku auki vaikka kuvista päätellen voisi olla toisin.)



Jahka opimme käyttämään puuhellaa (putsaamaan levyjen alapuolet), ei veto-ongelmia ole ollut. Kesällä ei kuulemma toimi hyvin, kun on mutkia hormissa? ja lämpötilanvaihtelut? vaikuttavat. Ihmettelen hiukan, miten ne edelliset puuronkeittäjät pärjäsivät kesällä?

Puuhellan yläpuoliseen ilmanottohormiin on muuttanut uusia alivuokralaisia. Herra ja rouva naakka tulevan jälkikasvunsa kanssa. Hellan lämmityksestä kuulemma vaan pitävät, auttaa munien hautomisessa ilmeisimmin. Meidät erottaa toisesta perheestä vain peltinen "liesituulettimen" luukku. Ovat kyllä kivan hiljaa. Ja vaikka kuinka kivasti olisivat, niin vuokrasopimusta ei uusita. Heti kun vauvelit ovat omillaan, hommataan piippuihin hatut ja naakkaverkot. Tykkäävät kuulemma rakentaa pesän samaan paikkaan uudelleen. Ja se pesä taitaa olla harvinaisen tukevaa sorttia, saa nähdä millaisissa vaikeuksissa olemme aikanaan sen purkamisessa.


No, ja vielä, piharakennuksessa on vielä kaksi tulisijaa, kiuas ja pata. Muuri on auttamattoman vino, ja seinästäkin näkee miten on haljennut. Mutta, kaikki hyvin, saa käyttää, ei hätää, ei ole halkeamia kriittisissä paikoissa. Piirinuohoojalta saimme siis puhtaat paperit. Tikkaat, kattosillat, piiput, tulisijat, pellit, luukut ym., ei havaittuja vikoja/puutteita. Nyt kaikki tulisijat pääsevät kesätauolle, vain satunnaisin lämmityksin vaivataan. Tämä ei koske tietystikään saunaa, jossa käyttö jatkuu edelleen ahkerana.



2 kommenttia:

  1. Voi naakka sentään! Meillä veto heikentyi myös merkittävästi säiden lämmettyä; en pystynyt enää paistamaan kakkua leivinuunissa, kun koko tupa oli yhtä savua täysi - ja annoin miehelle luvan olla yrittämättä enää ;D Ihmettelen myös entisajan ihmisiä; mikähän jippo kymmenen heillä on ollut käytössään...?

    VastaaPoista