12.5. 2015
Mitä valikoituu kerrottavaksi päivästä? Millaisen muiston haluaa tallettaa? Tunne on tosi ja täysi, mutta sen rakentumiseen tarvitaan myös käsittämättömiä, älyttömiä, raivostuttavia ja niin edelleen -hetkiä.
Esimerkkinä se, kun ekana mökkisiivouspäivänä koira säikähtää, itse kaadun en koiran päälle vaan pää edellä kuistin karmiin. Päätä kuumottaa ja jomottaa ja mielessä käy esimerkiksi se, osaisiko lapsi soittaa apua jos sitä tarvittaisiin, muistaisiko uutta osoitetta. Sitten houkutellaan koiraa takaisin hyvä hetki, jonka jälkeen polvet märkinä jatkui lattian kuuraus juuriharjalla. Ja melkein eniten harmittaa se että siivousvimma keskeytyi.
Ehkä se, että kaunis kuva auttaa muistamaan kaiken siihen liittyvän, tekee muistosta todemman. Kunkin kuvan avulla muistan ja talletan, muistin varaan ei parane haaveiluaan jättää. Se on aika kiva se. Tästä remontti/pakkaus hulinasta kaupunkikodissa en kuitenkaan halua tallettaa yhtään mitään, olisipa jo huomisilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti