Sopiva tasapaino

Ihanan lämmin, suorastaan kuuma viikonloppu onnistui mainiosti. Tai eipä millään onnistumisilla aikaa mitata. Menee miten menee, elämää se on kaikkinensa. Nyt vallitsi hyvä tasapaino. Saatiin paljon aikaan ja ehdittiin myös makoilemaan ja olemaan vaan. Piha tarjoaa ruhtinaallisen vihreät ja kukkeat olosuhteet oleskeluun, sisällä ei paljon tarvitse naamaa näyttää.

Ehkä tuosta koirasta voisi tulla sellainen lukukoira jonka tehtävä vain on kuunnella ja olla läsnä. Se olisi siinä todella hyvä vaikkei lukisikaan ääneen. Siinä se kuuntelee Edith Piafin elämäkertaa Jumalani kuinka olen elänyt. Luen kirjaa jo ainakin toista kertaa, antaa hyvän peilin jos miettii tekemisiään ja tekemättä jättämisiään. Ja kuvasta kurkkaan myös minä, vanhanrouvan armoitettu omaishoitaja, terve vaan! Niin oli kiva nukahtaa nurmikolle.