Sain valmiiksi pitkän ja kapean peiton/istuinalusen jota olen silloin tällöin tikannut. Toinen puoli huovutettua villalevyä, toinen ohutta villakangasta. Kerrokset yhteen ihan vaan etupistoilla. Keväällä aloittamani villapeitto on edelleen vaiheessa, nyt tosin jo käytettävässä sellaisessa. Kenties se valmistuu talven aikana. Haaveilen lampaankarvatöppösistä ja keräilen vaaleita villapeittoja ja villamattoja. Pienikin määrä tekokuituja pilaa koko jutun. Ja väärä väri tietenkin. Vaativaksi on touhu käynyt.
115-vuotiaan talovanhuksen vaiheita. Haaveilua hitaista päivistä, omasta maapläntistä, arjen tauottavasta tuvasta. Pitsiverhoista, kasvihuoneesta, viipyilevistä iltapäivistä. Ja mikä parasta, kun letut kaipaavat jäätelöä, tai aikahyppy historiaan tarvitsee vastapainoksi pitsaa, on kaupat ja palvelut lähellä. Taustalla kolmekymppinen taloon tutustuva nainen, mies, poika ja koira.
torstai 22. lokakuuta 2015
Veto veks
Mies meni mökille jo tänään. Kolme patteria on ollut kaksi viikkoa keskenään aivan pienellä, ja lämpö sisällä 14 astetta. Ulkona keskimäärin muutama aste. En osaa sanoa kuinka lämmintä kuuluisi olla, mutta tilkitseminen jatkukoon. Nyt on hakusessa eteiseen sopiva raskas ja tiivis oviverho. Törmäsin myös hauskaan esineeseen nimeltä ovimato. Jossain ohjeessa neuvottiin täyttämään sukkahousun tuplalahje ryyneillä, hiekalla tai riisillä. Ja sitten päällystää kankaalla ja pitää ovenraon edessä. Voisikohan vaikka lyijynauhan tai vastaavan painon, miksei vaikka kivien päälle rullata tiukkaan kangasta ja sitoa pellavanarulla kuin makkaran? Mutta entä kun poistuu talosta, miten sen makkaran saa asetettua paikalleen? Hmm, mietin aikani kuluksi.
Sain valmiiksi pitkän ja kapean peiton/istuinalusen jota olen silloin tällöin tikannut. Toinen puoli huovutettua villalevyä, toinen ohutta villakangasta. Kerrokset yhteen ihan vaan etupistoilla. Keväällä aloittamani villapeitto on edelleen vaiheessa, nyt tosin jo käytettävässä sellaisessa. Kenties se valmistuu talven aikana. Haaveilen lampaankarvatöppösistä ja keräilen vaaleita villapeittoja ja villamattoja. Pienikin määrä tekokuituja pilaa koko jutun. Ja väärä väri tietenkin. Vaativaksi on touhu käynyt.
Sain valmiiksi pitkän ja kapean peiton/istuinalusen jota olen silloin tällöin tikannut. Toinen puoli huovutettua villalevyä, toinen ohutta villakangasta. Kerrokset yhteen ihan vaan etupistoilla. Keväällä aloittamani villapeitto on edelleen vaiheessa, nyt tosin jo käytettävässä sellaisessa. Kenties se valmistuu talven aikana. Haaveilen lampaankarvatöppösistä ja keräilen vaaleita villapeittoja ja villamattoja. Pienikin määrä tekokuituja pilaa koko jutun. Ja väärä väri tietenkin. Vaativaksi on touhu käynyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti