Mutta sepä ei haitannut, sillä se oli tietysti maailman parasta (kun kaikki oli omasta maasta). Herneet olivat jo puisevia, mutta sopassa sopivia. Tulossa on avomaankurkkua, kesäkurpitsaa paljon, pinaattia, papuja, nauriitkin näyttävät pullistuvan vaikka kirpat vaivasivatkin. Ja vitsin siipan vieraat ottivat kaikki potut varsineen maasta, penkin vierestä löytyi kymmeniä pikkupottuja. Grrr.
Nyt on taas aika sisustaa, lähipitäjän rompetorilta löytyi pieniä aarteita, ja verhoprojektia pitää jatkaa. Ehkä kuitenkin ensin saunaan, ja ehkä ennen myös mustaherukoiden harvennus ja vadelmien siistiminen. Ja ehken saa aikaiseksi puoliakaan, katsotaan, katsotaan!
Ps. Todella hassua kun lähikadulla näin ensimmäistä kertaa eilen katuvalot illalla päällä. Yöt on niin pimeitä, että on kiva kun ei ole säkkipimeässä talon ympärillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti