Löytöjä ja löytöjä.

Piha ja puutarha- vai mitkä nyt olikaan nimeltään messut - oli taas uusi aluevaltaus. Ei mitään hajua kaikista mielettömistä sipulikasveista, kukista, komposteista ja oksasilppureista. Tässä sitä opitaan. Paljut on kummallisia, tämän ajan vesisänkyjä tai trampoliineja. Suurin osa oli aivan mielettömän rumia, ihmeellisiä jetset viritelmiä ja kummallisia materiaali- ja muotoratkaisuja. Mukavuutta en kiistä, ihanaahan niissä on lillua, mutta jää toistaiseksi meidän osalta väliin, myös kustannussyistä.

Sen sijaan löysin kaksi kirjaa hyvään alehintaan joista kaikki vanhoihin taloihin liittyvä on hyvä aloittaa, näin olen ymmärtänyt. Perinnekorjaamisen perusteoksia, toinen paljon siteerattu klassikko ja toinen helpommin hotkaistava ja kivan visuaalinen opus.

Mutta sitten, hotkaisusta puheenollen;
Sama reaktio kuin eräässä kangastukussa tai lankahyllyn edessä. Innostus, ihastus ja hypistys! Hyötykasviyhdistyksen osastolta tarttui hyvä setti siemeniä, ja illalla selailin siemenluetteloa ja suunnittelin, vaikka olin ajatellut turvautua valmiisiin taimiin. Ehkä kannattaisi, sillä vähän epäilyttää tuleeko näistä yhtään mitään. Ei ehkä omista taidoistani johtuen, vaan erään ruokarosvon takia joka söi 12 chilin taimesta 11. (Ihan vaan kaivelun ilosta, ja kai ne pienet vihreät oli hyvän makuisiakin.)

No, tulin kotiin ja,

Aika syyllinen oli, ja sieti ollakin. Kokonaan tuhoutui porkkanat, herneistä meni vain osa, kokonaisvahinko jäis siis vähäiseksi. Kunnes huomasin että tyyppi olikin ylettänyt viinirypälekulhoon, ja mitä ilmeisimmin vetänyt kourallisen. Hyvällä halulla veti 70 hiilitablettia vaikka taivastelin apteekissa että miten ihmeessä saan sen syömään niin paljon. Rouskis vaan, hyvää oli!