sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Hushållspiikkausta

Tämän mainion naulasetin olen ostanut ensimmäiseen yhteiseen kotiimme kauan sitten huutokaupasta. Aina se roikkui mukana muutoissa ja kirppiskarsinnoissa. Joitain tavaroita ehkä pitää intuitiivisesti tallessa, sitä tiettyä tarkoitusta odottaessa. Niinkuin vaikka mökin bakeliittipäisiä aterimia. Aina se nippu oli vähän tiellä eikä niitä voi pestä astianpesukoneessa. Ja kuinka ne sopiikaan Tuomelaan. Samoin nämä, kuin nakutettu. Kuvaamaan ryhdyin, kun tiputin koko boxin lattialle, ja sain järjestettyä naulalokerikot kun ensin olin niitä nyppinyt matolta ja lattianraoista. En tiedä tarkkaan materiaaleja tai kunkin naulan käyttötarkoitusta, mutta varsin viehättäviä ne minusta ovat. Nyt sain muutamat odottavat jutut naputeltua.









sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Uusi parkkipaikka

On monenlaisia vieraita. Kaikki ihania ja erityisiä ja omanlaisiaan. Useimmiten keskitytään viihtymiseen ja rentoutumiseen, kaikenlaisiin päivityksiin ja olemiseen. On sun ja mun vieraita, on perheitä, lapsivieraita, nais-, ja miesporukoita. Kaikki lähipiirin ihmiset ja vähän enemmänkin on jo totutettu Tuomelassa oloon.

Ja sitten on sellainen vieras jonka sain matkaan, joka aivan aidon vakuuttavasti rakastaa kaikenlaista fyysistä puurtamista. Ehdimme toki olla ja saunoa ja syödä ja jutella kaikesta tärkeästä ja vähän vähemmän tärkeästäkin. Mutta samalla, samalla kun kirimme kiinni kiireisiä kuukausia, tiivistimme ikkunat, hän erityisen huolella, korjaillen perässä munkin jälkiäni, teimme valtavan ja ei niin mieluisan pihahomman.

Uusi parkkipaikka oli odottanut soraa jo jonkun tovin. Pitkään viimeisin vuosi sitten rouhittu nurkka oli paljaana. Elokuussa kitkin kaiken siinä kasvavan ja varmaan kuukauden suodatinkankaat odottivat kuormaansa. Me lapioimme, hän reippaammin kun minä, 2,5 tonnia soraa. Ja vielä niin huolella että lankulla ja vatupassilla katsottiin kaadot kuntoon.

Että nyt on. Aika vaaleaa soraa, vähän niinkun karibian hiekalle ajaisi...




Tämä nimettiin Avec parkkikseksi. Kahta autoa ei rinnakkain saa mahtumaan, yhdellä voi tehdä haluamansa asettelun, ja jos tarvitaan paikka toiselle, se mahtuu vähän niinkuin toiseen suuntaan kallelleen ja kainaloon.

maanantai 17. lokakuuta 2016

Viimeinen kukkakimppu ja kynttilöiden kulta-aika

Maanantai-ilta. Jätekuorma check, haravointi samoin. Soraa tilattu 2,5 tonnia parkkipaikkaan. Kauppareissua, saunaa, ruokaa, tulia ja paljon kynttilöitä. Aamulla ajetaan töihin.





Meidän poika sai valita keväällä minkä kokoisen puuarkun tekee. Moni teki korurasian kokoisia, hän teki suurimman mahdollisen. Nyt meillä on hieno puinen vilttiarkku. Ja samanvärinen avainnaulakko. 

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Kun maisema vaihtuu

ehtii hetken hengähtää. Siirtyä paikasta toiseen, ajatuksista toisiin, yhdenlaisesta maailmasta toiseen. Hakea virtaa, ajatella, olla, rentoutua. Ymmärtää mitä kaipaa, missä on hyvä ihmisen olla. Ihan kohta!




Ja nyt on syöty, tupa on lämmin. Huomenna vapaapäivä, kaikilla meillä. Mietin pihan syyshommia, huomisia hankintoja, roskaroudauksia. Mutta nyt, nautin juuri siitä mistä haaveilin. Maisemanvaihdoksesta. Lämmöstä, kynttilöistä ja mahtavasta radion äänien ilta ohjelmasta. Nyt on kuultu ilveksen, pajatson, pärehöylän, pulsaattorin ja puhelinlankojen laulua. Sopii hyvin juuri nyt.


maanantai 3. lokakuuta 2016

Kolmen kohdan viikonloppu, kolmistaan.

Haaveiluosio:
Istuttiin taukokaljat kädessä, siirrettiin tuolit aurinkoon ja katsottiin kun pienet ötökät lenteli laskevassa auringossa. Iso amiraaliperhonen näyttäytyi. Luontodokkarin huipensi auringon siilaamat seitit, muutoin aivan näkymättömät, siellä täällä kukasta kukkaan lassotettuna. Kasvihuoneen paikka on nyt päätetty.



Superteho-osio:
Uusi pelto käännetty, leikittiin uudisraivaajia. Parit kasvilavat purettu sen tieltä. Muut lavat siivottu. Talvivalkosipulit istutettu. Kynnet meni täsmälleen, itusilmuja jaksoin latoa yksitellen kymmenen riviä, loput freetylellä mullan sekaan. Kukkapenkki viimeisen kerran kitketty, nurmikko ajettu. Sulanapitokaapelit putkiin laitettu päälle. Liiterin jääkaappi sulatettu. Lattiat mopattu ja talvimatot aseteltu. Pienet pelargoniavauvat siirretty sisään.


Yhdessäolo-osio:
Naapurin kanssa juteltu. Perheen kanssa ulkoruokintaa, taidemuseovisiitti, karkkia. Letut korkkasi puuhellakauden. Yksi keräsi kukkia, toinen katsoi monta Star Wars elokuvaa, kolmas maalasi. Erikseen mutta yhdessä kuitenkin.


Olo on fulfilled. Kiitos vanha rouva Tuomela!