Satokirjanpitoa, osa 2.

Aivan älyttömän kiireisen ja työntäyteisen viikonlopun aikana piipahdin tietysti kasvimaalle katsomaan ketkä haluaisivat tällä kertaa mukaan matkaan. Ryhmäkuvassa hieno poseeraus.

Iloitsen valkosipuleista, itse kasvatetut ovat vaan niiin hyviä. Ja onhan se ihmeellistä että ne ovat lokakuusta asti kynsiään kasvatelleet. Vähän pieniksi jäivät minusta kuitenkin, ja noin 15 kappaletta keräsin. Muutaman annoin naapureille. Näitä pitää laittaa pitkä rivi tänä vuonna!

Punajuuria kilon verran.

Punaista pottua jonka nimi on nyt unohduksissa. Tätä jäi vielä kolmannes penkkiin.

Maistiaiseksi kolme isointa porkkanaa. Sen siitä saa kun unohtaa harventaa ajoissa. Saavat kasvaa kokoa vielä maassa. Kurkkuja tulee pari kerrallaan, saa nähdä riittääkö lämpö kasvattamaan vielä kaksi.

Jätin kaksi viikkoa sitten pienet kesäkurpitsat kasvattamaan kokoaan. Sen ne todella tekivät!

Yhtä tärkeää kuin minulle nämä omat vihannekset, on puolisolle kantarellipaikat, niitä ei voinut jättää kiertämättä! Näin on kyykkijän, kitkijän ja kuokkijan palkka lunastettu!